sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Vuosi lisää Helsingissä

Takana hauska viikonloppu. Ei nyt ihan sen takia, että tosiaan taas vanhenin vuodella, vaan Helsingissä  tuli vietettyä peräti kolme yötä Marjatta matkaseurana.

Yövyimme Seurahuoneella, joka on hyväksi havaittu aikaisemmilta reissuilta.


Torstaina aloitettiin lounaalla Rullassa Yrjönkadulla. Rullat ovat vietnamilaista ruokaa ja hyväksi todettiin dippikastikkeineen. Samoissa tiloissa oli ihana vaate/lifestylekauppa Nudge, josta mukaan tarttui luomupuuvillainen raitapaita.

Illalla Päivi liittyi seuraamme ja nautimme Rivolettossa pitsoista. Herkullista oli ja mahat pulleina  lampsimme leppeässä kesäillassa Marskin baariin juomaan caipiroskat.

Perjantaipäivä sujui leppoisasti Päivin ja mummi-koira Gildan kanssa lenkkeillen.


Mannerheimintieltä pomppasimme ratikkaan ja suuntasimme kohti Kaivopuistoa. Gilda matkustaa 10-vuotiaan arvokkuudella.





Päivä oli pilvinen, mutta lämmin.

 
Gildan piti päästä vettä kokeilemaan, innokas uimari olisi tehnyt pitemmänkin vesilenkin, jos olisi annettu!


Liikunnan jälkeen piti tietenkin saada jotain virvoketta ja Ursulan terassillahan se mainosti onnistui.



Missäs ne mun nakit on? Tilasin semmoset jo aikaa sitten...



Illalla ruokailtiin Workshop Delicatessen -ravintolassa Kankurinkadulla Punavuoressa. Ihan mahtava paikka, ruoka ja palvelu huippua. Nuoria, asiastaan innostuneita miehiä tekemässä  ja osaavat sen, mitä tekevät. Käykää ihmeessä kokeilemassa!


Tornin American baarissa cocktailit illan päätteeksi.


Ihana Bulevardi


Pilvistä lauantaipäivää Espan puistossa.

Designmuseossa suomalaista suunnittelua ja katsaus Eero Aarnion pitkään ja kunnioitettavaan uraan.





Aamu Songin ja Johan Olinin ihana sienilamppu.


Alvar Aallon Paimion kylpylään suunnittelemia kalusteita. Designia nämäkin.


Eero Aarnion Tomaatti


Tipu


Poni

Museokortitkin tuli samalla ostettua.

Illalla ruokailtiin Pietarinkadulla vanhassa, tutussa Centralissa, joka oli tällä kertaa pieni pettymys. Vanhat, ihanat tarjoilijat olivat hävinneet jonnekin ja tympeä vastaanotto jo latisti fiilistä, eikä se siitä kauheasti kohonnut. Ruoka oli ihan ok, mutta todettiin, että ei tännekään tee mieli ihan heti tulla uudestaan. Palvelu on niin iso osa hyvää ravintolakokemusta, että aina jaksaa hämmästyttää nämä ylimieliset, hymyttä hymyilevät tarjoilijat, jotka eivät edes kaada viiniä tai vettä laseihin, vaikka käyvät pöydän vieressä kääntymässä.


Isoroballa Riffi pelasti illan superhyvine mojitoineen.


Ja tulihan sitä tuhlattua muuhunkin kuin ruokaan ja juomaan. Sovitaanko, että ostin synttärilahjaksi itselleni jo jonkin aikaa himoitsemani R/H:n Square Dress -tunikan, ihana pellavainen vaate, kotimaista suunnittelua ja käsin painettu kuvio. Tosin valmistettu Virossa, mutta melkein lasken senkin kotimaaksi.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti