Tänään oli taas siivouspäivä ja 11 aikaan häippäisimme M:n kanssa ulos aurinkoiseen päivään antaaksemme K:lle työrauhan.
Suuntasimme Liivalaialle, ensimmäisenä kohteena oli Keskturg eli Ryssäntori. Matkalla poikettiin Liivalaian varrella olevassa aivan ihanassa maustekaupassa, Piprapoodissa, Liivalaia 43.
Sieltä saa kaikkia mahdollisia mausteita, maustekastikkeita, syömäpuikkoja yms. Ja näitä omia maustesekoituksia sievissä purkeissa ja täydennystä sitten muovipusseissa.
Kannattaa poiketa!
Liivalaialta käännyttiin Lastekodu-kadulle ja toria kohti. Hortonomi M on innostunut chilien kasvatuksesta ja todettiin, että nyt on se aika vuodesta, kun siemenet pitäisi saada kiireesti multaan. Ryssäntorilla on useampiakin siemenkauppoja, joissa kuhina käy. Tallinnalaisilla on paljon omia pieniä maapaikkoja, joissa innokkaasti kasvatetaan vihanneksia ja kukkia.
Ikkunasta näkee, mitä myydään. Kaupanteossa ei ole kiirettä ja etuilla saa. Mutta löydettiin, mitä oltiin hakemassa.
Ryssäntori on semmoinen paikka, että mitä siellä ei myydä, sitä ei tarvitse. Sieltä saa halvalla kaikkia mahdollisia elintarvikkeita, mm. vihanneksia, hedelmiä, marjoja, sieniä, lihaa, juustoa. Usein myyjinä ovat viljelijät, tuottajat tai marjojen tai sienien poimijat itse.
Ja komeita kesäretonkejakin löytyy. Kenkiä, paitoja, sukkahousuja, rintaliivejä. Ja sovitella voi siinä myyntipisteen vieressä. Jos haluaisi koko torin kiertää, päivä siinä menisi.
Nyt oltiin tyytyväisiä, kun saatiin chilin siemenet ostetttua. Ulospäin käppäiltäessä liivimies M bongasi hienon farkkukankaisen, monitaskuisen liivin yhden kaupan seinustalla. Se sitten ostettiin 22 eurolla touhukkaan sovituksen jälkeen. Myyjämamma olisi myynyt liivin lisäksi M:lle farkut, paidan, takin.. Kaupanteko sujuu hyvin viroa, venäjää ja suomea puhumalla. Ja ostettiin tällä kertaa vaan se liivi.
Torilta käveltiin Lastekodua pitkin Tartu maanteelle.
Kerrostalon alaovi Lastekodu-kadulla.
Ankean kerrostalon seinustalla kukkivat jo kevätkukat
Tartu maanteellä
Poikettiin Tartu maantee 50:ssä olevaan mainioon Vana Villemi Pubiin. Se on samaa ketjua kuin Dubliner ja hinta-laatusuhde siis erinomainen. Sen asian huomaa aina parhaiten siitä, että paikka on täynnä virolaisia, jotka ruokailevat. Me otettiin nyt vaan juotavaa ja pikku suolaiseksi rakastamani Juustupallid.
Guinnes-tarjous täälläkin, osta 3, maksa 2 ja ne kaksi Guinnesiahan maksavat ruhtinaalliset 6,60€.
Mulla on lasissa pelkkää tomaattimehua tällä kertaa.
Ja tämmöinen lasku saatiin aikaiseksi.
Aikamme Vana Villemissä kököteltyämme, lähdimme talsimaan kohti Vanalinnaa. Aurinko paistoi ihanasti, mutta tuuli oli kylmä. Päädyimme myöhäiselle lounaalle Kruaan, Vana-Viru 13, ja lusikoituamme ison kulhollisen Tom Yam Goong -keittoa, kylmä tuuli oli muisto vaan. Tämä supertulinen keitto pistää kyllä tosi tehokkaasti veren kiertämään.
Ihana oli taas kaiken kaupungilla lampsimisen päätteeksi tulla putipuhtaaksi siivottuun kotiin!
Illan ohjelmassa olisi vielä niiden chilien istutus, koska - yhyyy - huomenna lähden sinne toiseen kotiin,
Tampere ja työt odottavat.
