Elokuun viimeisen päivän ilta oli lämmin ja aurinkoinen. Ilmassa kuitenkin jo, ei enää edes aavistus, vaan reilu tuoksahdus syksyä. Maatuvat ja kuihtuvat kasvit viestivät tuoksullaan syksyn tulosta. Miten nopeasti taas se kevään miltei silmiin sattuva kirkas, ärhäkkä vihreys on muuttunut ruskeaa, keltaista ja harmaata enteileväksi väritykseksi.
Syksyn tuloon en ole taaskaan vielä osannut asennoitua. Hölmösti elän vielä kesässä, kunnes ne villasukat on pakko viimein laittaa jalkaan, kun nousee aamukahville.
Vielä näitä auringonlaskuja saa ihailla.
Satama on täynnä veneitä.
Annetaan syksyn odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti