Vuosi sitten muistelen olleeni aika ahdistunut syksystä ja talven tulosta. Edessä oleva kylmä aika tuntui ihan kestämättömältä ja ikuisuuden mittaiselta.
Tänä vuonna syksyyn siirtyminen tapahtui ilman suurempia tunnekuohuja, huomaamatta ja kepeästi.
Kesällä matalapainetta taisi olla muuallakin kuin ilmassa. Mahtuihan sinne yksi helteinen viikonloppu Hallissa ja toinen Helsingissä, oli kivoja hetkiä siellä täällä, mutta noin yleisesti ottaen, ei mikään ikimuistoisen riemukas kesä.
Tämä syksy oli lähes tervetullut. Se pieni optimisti sisälläni uskoo aina, että paistaa se päivä risukasaankin, sade loppuu ja pilvien takaa tulee aurinko esiin. Ennemmin tai myöhemmin.
Eteenpäin mennään kohti parempaa. Kesä sai mennä, syksyn tulo tietää uutta vuodenaikaa ja raikkaita tuulia, jotka puhaltavat korvasta korvaan ja vievät tunkkaiset ja happamat ajatukset mennessään.
Kuulaat, kirpeät syyspäivät virkistävät mieltä ja valoa riittää koko päiväksi. Luonto on taas kauneimmillaan, aurinko kultaa puiden keltaiset lehdet, syksy tuoksuu metsässä ja järven rannassa.
Tervetuloa syksy, tervetuloa talvi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti