Tänä vuonna jo viisaampina oltiin maaliskuun alussa chiliasioissa liikkeellä. Siemenet haettiin Tallinnassa Keskturgilta eli Ryssäntorilta.
Tästä reissusta kerroinkin jo Toreilla ja turuilla -postauksessa maaliskuussa.
Siement ostettiin ihan kuvan perusteella, kun siemenkaupan mamma puhui vain venäjää ja vähän viroa. Mutta päädyttiin ostamaan paprikan siemeniä myös chilien lisäksi.
Siemenet laitettiin sitten heti multaan, ilman mitään esi-idätyksiä. Kasvatuslaatikko oli altakasteleva, etteivät runsaasti vettä tarvitsevat chilit nuupahda heti, kun M on jonkun päivän reissunpäällä.
Jännityksellä odotettiin Tallinnassa ja Tampereella kasvun ihmettä. Jonkin viikon kesti ja mustan mullan tuijotus alkoi jo epäilyttämään, että tuleeko satoa ollenkaan. Mutta sitten alkoi mullasta kiivaasti puskemaan vihreää. Lähes kaikki siemenet taisivat itää. Harvennus jäi tekemättä, joten vähän tungosta ystäväisillä on, mutta sopu sijaa antaa.
Toukokuun alussa näytti tältä. Sitten nää vihreät pääsivätkin jo ulkoilmaan. Terassilla on olohuoneen ikkunan takana aurinkoinen ja suojaisa paikka. Siinä on pientä katosta, että sade ei heti piiskaa eikä tuulikaan osu. Ja mukava, kun voi ikkunan takaa seurata, että kavereilla kaikki hyvin!
Kesäkuun puolivälissä näytti jo näin vehreältä! Paprikoita on monta ja ovat jo aika isoja. Pieniä, vihreitä chilinalkuja on myös paljon. Nyt vaan odotetaan, kun ne kasvavat kokoa vähän ja saavat väriä.
Laitoin saslikkitikuista tukikeppejä, kun paprikat ja chilit alkoivat olla jo vinksin vonksin ja kenallaan vähän sinne tänne.
M on välillä antanut lannotetta kasvimaalle ja kastellut ahkerasti.
Innostuttiin niin asiasta, että ensi vuonna laitetaan kahteen laatikkoon ja helmikuussa jo!
Nyt vaan siis odotellaan loppukesän/syksyn sadonkorjuuta. Aikamoisia viherpeukaloita ollaan, vai mitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti