Kovin paljoa ei suunnitelmia ollut, mutta tekemistä, tapaamisia ja tapahtumia on suorastaan pompsahdellut esiin riemastuttavaan tahtiin.
Rakas Henna on ollut lomalla yhtäaikaa ja halunnut tätinsäkin kanssa viettää aikaa, mistä täti on ollu onnellinen. Usein on vahvistuksena ollut Joonas ja ruokapöydässä varsinkin Rami ja Niko. Tämä meidän pienoinen suku.
Ja last but not least, ihana Pepe, Romanian kovia kokenut katupoika, Hennan ja Joonaksen perheenjäsen, joka on valloittanut kaikkien sydämet alta aikayksikön.
Paljon siis tästä lomasta on mennyt tähän koirapoikaan tutustuessa. On ollut jopa yöhoidossa minulla ja ensi viikolla tulee kahdeksi yöksi tädille hoitoon.
Pepe tykkää rapsutuksista.
Sateisella lenkillä se meni puun alle makaamaan ja katsoi minua siihen tyyliin, että voit ihan itseksesi siellä sateessa jatkaa matkaa.
Muuten sitten pötkötellään, sohvapöydän ja sohvan välissä on mieleinen paikka.
Hyvää ruokaa on tullut syötyä mahdollisimman paljon. Oman keittiön ja grillin, naapurin keittiön tai jonkun muun valmistamaa eli aika paljon tullut ravintoloissakin syötyä. Usein on syöty ystävien tai läheisten seurassa, mikä tietysti tekee hyvästä ruuasta vielä parempaa.
Mennellä viikolla kierreltiin parina iltana hyvässä seurassa ympäri rakasta kotikaupunkia pintxoja maistelemassa. Ihan loistava keksintö! Yhtään kuvia en pintxoista tänä vuonna ottanut, keskityin vain ihmisiin ympärilläni, ihaniin fiiliksiin eri ravintoloissa ja tietysti maistuviin pintxoihin ja huolella valittuihin hyviin juomiin.
Katukeittiöissä olen koittanut poikkeilla mahdollisimman usein, koska niitä on ilahduttavassa määrin ilmestynyt Tampereelle. Tämä herkullinen tempeh-sataya valmistettiin Feast Fellasin kojussa Hämeenkatu 10:n kohdalla. Maittava, monia makuja tarjoileva, itämainen kasvisruoka. Suosittelen.
Eilen kokkailin ruokaa ihan itselleni. Uunissa haudutettuja uusia perunoita (ohje Alexa Dagmarin blogista, Favorite summer dish). Perunat pestään, uunivuokaan niiden kanssa oliiviöljyä, sormisuolaa, mustapippuria, tuoretta rosmariinia, punasipuli lohkottuna ja päälle puristetaan sitruunamehua. 200-asteisessa uunissa 40-50 minuuttia. Hyvää tulee.
Perunan kanssa grillasin lohta. Lohifileen päälle oliiviöljyä, suolaa, pippuria ja tuoreita yrttejä ja päällimmäiseksi sitruunaviipaleita. Sitruunat pitävät kalan mehevänä ja antavat tietysti makua. Laitan kalan grilliin aina tuollaisen foliovuuan päällä. Pysyy kasassa eivätkä kaikki mehut valu grilliin.
Mitäs tästä sillisalaatista nyt tulikaan....
Rakkautta, inhimillistä ja eläimellistä. Läheisten ja rakkaiden ystävien kanssa olen saanut viettää aikaa. Pepen masua on saanut rapsutella. Yhtenä yönä heräsin ja M piti minua kädestä kiinni, sieltäkin se rakkaus joskus yllättäen tulee.
Ruokaa on tehty ja syöty. Rakkautta siinäkin! Uusia testailtu ja vanhoja makuja todettu maistuviksi edelleen. Hyvää on aina ollut.
Ropinaa... Vähän vähemmän olisi saanut sateen ropinaa olla.
Rapsutuksia. Niitä ei voi koira saada koskaan liikaa, vai mitä Pepe?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti