Kirjastoautolle sentään lähdin. Tuo kaukopartiokirja on M:lle luettavaksi, kunhan joskus taas Kartanolle kerkiää. Donna Leonin dekkarit ovat suosikkejani. Rauhallista ja leppoisaa rikosten selvittelyä Venetsiassa ja paljon kerrontaa ruuasta ja juomasta, siitä minä tykkään.
Onneksi ystävä sitten illalla vielä laittoi viestiä, että lähtisinkö pienelle lenkille. Lähdinhän minä ja tuulen suunta oli meille niin suopea, että ei edes järven rannassa tuntunut kauheasti puhuria, joten tehtiin normi lenkkimme ja erinomaisesti tarkeni. Hyväähän kävely raittiissa ilmassa ja mukavassa seurassa tekee, varsinkin kun on päivän nuhjannut sisällä kirjaa lukien ja tv:stä hömppää tuijotellen.
Takkatuli lämmittää ja kynttilöitä on taas niin kiva poltella.
Keskiviikkoaamuna sitten herättiin Tampereella valoon ja valkeuteen. Yöllä oli satanut lunta niin, että pääsin tämän talven ensimmäisiin lumitöihin. Maisema oli kertaheitolla muuttunut pehmeäksi pumpuliksi.
Atlantin toisella puolella ei niin kovin pehmeältä ja valoisalta näyttänyt: amerikkalaiset olivat äänestäneet Donald Trumpin uudeksi presidentikseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti